Taiteellisessa jatkotutkinnossani Viulisti, säveltäjä – ja nainen
​tutkin viulisti- ja säveltäjänaisten professionaalisuutta 1800-luvun loppupuolella käyttäen ruotsalaisen Amanda Maier-Röntgenin (1853–1894) elämää ja uraa esimerkkitapauksena. 

Jatkotutkintokonsertit:

Naisten välisiä verkostoja

Mirka Malmin ensimmäinen jatkotutkintokonsertti 21.11.2024 tarkastelee naisten välisiä verkostoja 1800-luvun lopun Leipzigissa. Amanda Maier-Röntgen, Ethel Smyth ja Betzy Holmberg opiskelivat kaikki Leipzigissa, ja soittivat toistensa sävellyksiä musiikillisissa illanvietoissa. Teosten väleissä lueataan tekstikatkelmina aikalaiskuvauksia mm. Amanda Maierin päiväkirjoista ja Ethel Smythin muistelmista Impressions that Remained. Suomalaissyntyisen Betzy Holmbergin sarja viululle ja pianolle Op.2 kuullaan tässä konsertissa todennäköisesti Suomen ensiesityksenä.
 
 Mirka Malmi, viulu;  Tiina Karakorpi, piano;  Elina Saloranta, luenta

Esitelmät ja konferenssit:

Doctors in Performance Festival Conference, 5.9.2025, Helsinki:

Amanda Maier-Röntgen and Musical Professionalism in a Marriage in the 19th Century

The lecture recital focuses in Amanda Maier’s musical professionalism during her marriage with composer Julius Röntgen. Amanda Maier was a Swedish violinist and a composer who married pianist Julius Röntgen in 1880. Later, Julius Röntgen became one of the best-known composers in Netherlands, founder of the Concertgebow and the Music Conservatory of Amsterdam whereas Amanda Maier´s music was mostly forgotten until the beginning of 21st Century.
 
Amanda Maier´s artistic work as a musician and a composer can be studied through the couples´ diaries and correspondence as well as previously written biographies. Swedishe Weisen und Tänze (1885), co-authored by the couple Amanda Maier and Julius Röntgen is used as an example of their marital musical symbiosis. Mirka Malmi plays excerps of this work with pianist Tiina Karakorpi during the lecture recital.  
 
In her research Malmi argues that one of the key reasons why music by many women composers in the late 19th Century, like Amanda Maier-Röntgen, has been largely forgotten is that they practised their profession not in public but in private circles. Still, they worked as equal musical partners and professional composers.


Musiikki ja sukupuoli -tutkimuspäivät, 23.1.2023, Helsinki

Vaihtoehtoja viulumusiikin kaanonille

Länsimainen konserttitraditio arvostaa suurimuotoisia teoksia: sinfonioita ja konserttoja, ja sonaatti nähdään resitaaliohjelmiston erityisenä kruununjalokivenä. Taituri- tai karakterikappaleita sekä pienimuotoisempaa salonkimusiikkia pidetään nykyään usein vähempiarvoisena. Kuitenkin juuri lyhyillä taiturikappaleilla ja salonkimusiikilla on vankka sija historiallisten säveltäjien teosluetteloissa. Konserttiohjelmistoissa niitä kuulee nykyään lähinnä ylimääräisinä numeroina, oppilaskonserteissa sekä suku- ja muissa juhlissa. Pienimuotoisiin teoksiin syventyminen on saanut minut esiintyvänä viulistina kyseenalaistamaan tätä hierarkiaa.
 
Esitelmässäni käyn läpi muutamia valittuja säveltäjänaisten taiturikappale- ja salonkityyppisiä teoksia toimittamastani nuottijulkaisusta Toisia suomalaisia viulusävelmiä nuottiesimerkein sekä soittaen. Pohdin samalla vaihtoehtoja viulunsoiton opetusohjelmiston kanonisoiduille teoksille. Väitän, että kun riittävän moni tarttuu kaanonin ulkopuoliseen, vaikkapa historiallisen säveltäjänaisen, teokseen, opetettavan ohjelmiston myötä on mahdollista muokata tulevaisuuden konserttimusiikin kaanonia.
 
Teospareina esittelen Agnes Tschetschulinin Alla Zingarescan (1890) ja Pablo Sarasaten Zigeunerweisenin(1878), Laura Netzelin Chanson Slaven (1891) ja Camille Saint-Saënsin Introduction et Rondo Capriccioson (1863) sekä Agnes Tscheschulinin Berceusen (1888) ja Jean Sibeliuksen Romanssin (1915). Näistä teospareista jälkimmäiset ovat vakiintuneet suomalaiseen viulunsoiton opetusohjelmistoon. Toistaiseksi vähemmän tunnetut Tschetschulinin ja Netzelin teokset tarjoavat näille teoksille musiikillisesti ja teknisesti kiinnostavan vaihtoehdon.